Joulukoristeet täytyisi vihdoin saada laitettua kaapistojen kätköihin, mutta kun askarteluhuoneessa on tilaa joten näiden laittaminen jää ja jää..
Ihanat nauhat - niitäkin olisi kiva laittaa johonkin ja ideoitakin olisi, mutta se aloittaminen..
..ja kankaitakin olisi paljon ommeltavana:
Silitettävien pino sen kun vain kasvaa ja kasvaa..
.. ja tekisi mieli kömpiä sänkyyn puutarhalehtien kanssa ja suunnitella pihaa..
.. mutta kun ei ehdi, niin ei ehdi. Eikä ehdi senkään jälkeen, kun lauantaina valitsemamme pienen pieni lapinkoiranpentu muuttaa talouteemme 2.4. alkaen. Ei, se ei ole pehmolelukoira vaikka näyttää siltä. :)
Pientä varten täytyisi tehdä tupatarkastus sähköjohtojen varalta ja nostella iso osa kivoista jutuista pois pienten naskalihampaiden tieltä, ja pestä loputkin matot ja sanoa puoleksi vuodeksi matoille heippa (pennun pissanpidätyskyky kehittyy hitaasti ja n. vasta puolivuotiaana se saattaa olla sisäsiisti, eli ei voi odottaa sisäsiisteyttä ennen sitä) ja tehdä muuta pientä pennuntulopuuhaa.
Onneksi kuitenkin sain olkkarin sohvapöydän maalattua ja olkkarissa on muutettu järjestystä, siitä sitten huomenna tai ylihuomenna, kunhan saan muutoksen valmiiksi.
Jippo ja leluhiiri:
3 kommenttia:
Oih! Pikkusenko söpöläinen kuva Jiposta! Vaikka eipä nuista koiranpennuista taida rumaa kuvaa saadakaan ;)
Me tuodaan sitten nää meidän riiviölapset katsomaan uutta hauvaa.. Varautukaahan ;)
Se on muuten jännä juttu tekemisen kanssa. Jos on LIIKAA/yleensäkin paljon tekemistä, niin tuntuu ettei vain saa sitten mitään tehtyä :/ Ei vaan osaa aloittaa mistään. Itsellänikin moooooonta projektia kesken mutten vain saa mitään loppuun asti tehtyä -> odotan inspiraatiota/motivaatiota.
Tutulta kuulostaa,täälläkin jos jonkunlaista remontinkorjuuta ja projektia odottaa tekijäänsä,aina ei vaan moottorit käynnisty;)
Ihanan lutunen koiravauveli,mun mummolassa oli lapinkoira,kun olin lapsi ja tulee aina ihania muistoja mieleen, kun näkee sun koirakuviasi=)
HoO, Jippolainen on kyllä tosi hauska ja söpö penska. :) Varmaan tuo piirto katoaa ja tulee valkoinen kuono ja pikkuinen läikkä otsaan.
Tuokaa vain lapsoset hoitamaan. Varmaan pari päivää saa pikkuinen totutella meihin ja uuteen kotiin, ja sitten alkaakin pennulla arki ja ryhdytään opiskelemaan.
Yritin luvata itselleni, että joka päivä tekisin jonkun projektin, edes vähän aluilleen jos ei muuta.. saa nähdä ;)
Kirsi, moottorit on monesti tyhjäkäynnillä, mutta kyllä se siitä kun ne saa käyntiin kunnolla.
Satutkos muistamaan oliko sillä koirulla virallista nimeä? :) Aina kiinnostaa, että onko meidän koirien sukulainen..
Lähetä kommentti