Pieni kurkistus keittiöön

Meille keittiö edustaa sitä päälimmäistä käyttötarkoitusta - ruuanlaittoa ja astioiden huoltoa. En ole keittiötä lähtenyt sen kummemmin sisustamaan ja laittamaan, kun esillä on aina ei-niin-kauniit, mutta tarpeelliset kodinkoneet ja esineet: leivänpaahdin, siirrettävä kaasuhella ja isot rautapannut.

Nämä kuvat on pian muuton jälkeen, joten aavistuksen näitäkin on muuteltu, muttei mitään isoja muutoksia joten kuvat käy tällaisenaan nyt tähän hätään. Laittelen uusia kuvia, kunhan kotiudun reissusta. :) Olemme Jekku-koiran kanssa tapaamassa Jekun koiraystäviä vanhassa kotikaupungissa ja menossa viikonloppuna koiranäyttelyyn.

Ihanan valoista näissä kuvissa! Olisipa aurinko edes joskus näkyvissä!

Keittiötä hallitsee massiivisella olemuksella leivinuuni (ja sen vasemmalla puolella puuhella):



.. ja iso seinäkaappi. Lääkekaappi lähti ensi töiksi ja sen tilalla on koukku kaunista laukkua varten.


Seinäkaapin alapuolella on Jekku-koiran oma ravintola

Naulakoita

Kodinhoitohuone sai pari uutta naulakkoa ja kohta koko tila alkaa olla tuunattu loppuun. Vielä yksi pieni huonekalu täytyisi entisöidä, mutta se odottaa inspiraatiota - hiominen ei ole miun vahvoja puolia laisinkaan..

Jotta naulakot sai asentaa niin niitä piti vähän maalata. Ensimmäinen kuva antaa vähän vinkkiä asiasta.. ;)




Avohyllyjen alle tuli myös naulakko:


Entisessä elämässään se oli tällainen ja se on samaa sarjaa kuin mm. makuuhuoneeseen tuunattu peili.

Aleostoksia

Perjantaina kävin koiranruokaostosten yhteydessä ostoskeskuksessa aleostoksilla - ei nyt mitään ihmeempiä tarttunut mukaan määrällisesti, mutta sellaisia asioita, joita jo joulukuussa ihastelin.

Hauska pyöreä kynttilälyhty tuo mieleen entisaikaiset puiset valtamerilaivat ja kapteenin hytin. Kynttilälyhty oli nyt puoleen hintaan ja hintaa sille jäi 8 euroa.


Postista hain uuden Annan kirjan ja Puttipajan pehmopossun, mikä sekin oli puoleen hintaan.


Aikaisemmin mies oli löytänyt Tiimarin poistomyynnistä seinälle laitettavat kirjanpidikkeet ja alunperin ne piti laittaa keittiöön, mistä ei löynyt mitään paikkaa niille. Askarteluhuoneeseen ne sopii kyllä mainiosti, kun kirjat on kätevästi pöydän vieressä odottamassa selailijaa.

Epätavallisia kumppanuuksia

Joskus kaikista paras yhdistelmä tulee epätavallisista kumppanuuksista, kuten esimerkiksi lampaantaljasta sinkkisangossa..

.. tai pyöreät tyynyt lautaskorissa (AmandaB):

Askarteluhuone

Pari päivää olenkin vain pitänyt käsissäni siivousrättiä ja ommellut ompelukoneella suoraa, kun oli aika keskittyä askarteluhuoneen perusteelliseen siivoamiseen ja järjestelemiseen, sekä tietysti vähän laittaa paikkoja nätiksi, että siellä haluaa olla ja tehdä töitä. :)

Pikkupöytä ennen:

Pikkupöydän alla säilytän maaleja, maalausvaatteita, pensseleitä ja ne on käytössä aina, joten niitä ei kannata kaappiin tunkea. Tarvikkeet ovatkin kätevästi korissa ja tarvittaessa korin voi vetää pöydän alta pois. Peltilaatikot lähti hyllylle.

Pikkupöytä jälkeen:

Liitutaulu lähti vihdoin omalle paikalleen ja maalaamani lokerikko pääsi aputasoksi, mutta suurin muutos oli kuitenkin verhon laittaminen pöytälevyn alle, mikä kätkee tarpeelliset, mutta ei niin kauniit maalaustarvikkeet. Verho on oikeasti puolitettu Ikean lakana.

Iso pöytä ennen:

Askarteluhuoneen ison pöydän alusta taas pursuaa tekemättömiä projekteja eli maalattavia, päällystettäviä sekä tietysti vanua, pahvia maalausta varten.. kaikkea mitä voi vielä tarvita..

Askarteluhuone jälkeen:

Ikean lokerikkohyllyn siivosin väriteeman mukaan ja pöytälevy sai verhon alleen (lakanan toinen puolikas), projektit sielläkin odottaa tekijäänsä, mutta vain hennosti muistuttaen eikä hyökäten silmiin. Valkoinen pinnatuoli löytyi roskiskatoksesta, se on täysin ehjä ja ihan hyvässä maalissakin.

Ihanimman löydön pitkään aikaan tein Liisan Lahjaideasta, mistä löysin tuon talon mallisen hyllyn ja pulitin siitä vain kympin! Alunperin liikkeen omistajattaren mies oli tehnyt sen Aarikka-tuotteille ja oli nyt käyttämätön. "Pesin" hyllyn puhtaan valkoiseksi parilla ohuella maalikerroksella.

Vihdoin löytyi paikka tälle sievälle sinkkiselle kynttilälyhdylle:

.. ja koska kynttilälyhtyyn tarvitaan vain pieniä kuusenkynttilöitä, on niitäkin talohyllyssä odottamassa:


Syksyn olen etsinyt paikkaa näille seinäkoreille ja nekin nyt pääsi askarteluhuoneeseen. Ihan eivät passaa seinän väriin eikä pöytien helmakaan, mutta kunhan ensimmäinen lämmin kevätpäivä koittaa avaan ikkunat, kuulen lintujen kevätsirputusta, niin sitten tartun pensseliin. Tummentuneet paneloidut seinät ja katto saa raikkaan valkoisen värin ylleen.

Kankaat odottaa ompelijaa:

Pieni naulakko

Elämän pieniä iloja on vaikkapa löytää vanha patinoitunut lauta roskalavalta..


.. etsiä koukut kätköistä..


.. ja yhdistää kaksi pientä aarretta, jotka yksinään eivät olisi mitään. Yhdessä niistä muodostuu jotain kaunista ja käytännöllistä.


Kaikessa epätäydellisyydessään siitä tulee täydellistä. Unohtamatta sitä, että naulakko ei maksanut mitään, kun koukut oli ylimääräiset makuuhuoneen peiliprojektista.

Tuunausprojekteja: kehykset

Eilen miulla oli projektina parin kehyksen tuunaaminen:

Peili oli mennyt rikki ja jälkellä oli kullattu muovinen kehys ja taustalevy. Nykyään en enää muovisia tavaroita osta enkä pidä niistä, mutta koska käyttökelpoisen tavaran poisheittäminenkään ei tunnu kivalta, niin vaihtoehdoksihan jää tuunaaminen. :)

Alunperin ajattelin laittaa kehykseen tapettia tai kuvia, mutta kun en ikinä saanut digikuva-aikana mitään teetettyä päädyin miettimään muuta ratkaisua. Kehys oli kuitenkin iso ja kivan mallinen muodoltaan ja koukerotkin oli nättejä.


Irroitin taustalevyn ja maalasin kehyksen kertaalleen ruotsalaisella seinämaalilla, sen jälkeen joihinkin kohtiin krakleerauslakkaa ja tovin päästä uusi valkoinen kerros. Tuossa minun krakleerauslakassa on se juju, että täytyy vain yhdellä siveltimenvedolla käsitellä lakattu kohta, sillä muuten homma epäonnistuu.

Aluksi koin erittäin suurta epäluuloa maalia kohtaan, kun se oli vetistä ja levittyi huonosti. Yleensä maalaus on kotimaisilla onnistunut parilla maalauksella, mutta nyt tarvittiin kolme. Muutin kuitenkin mieleni, kun lopputulos on silkkinen, aivan niin, pinta on sileä, pehmeä ja silkkinen, eikä karhea kuten esim. Tikkurilan maaleissa. Jatkossa maalaankin pohjakerroksen kotimaisella ja päälle naapurimaan maalia päälle. :)


Taustalevy sai Ajopuun-sävyä, kun siihen olen kovasti mieltynyt ja sitä maalia on käytettävissä:


Tänään hain tarran Tampereen Säästötexistä - ainut vika näissä halppistarroissa on se, että ne ovat taiteltu eivätkä rullalla, joten tarra on sieltä täältä rutussa eikä tahdo tarttua. Täytyy siis vähän vielä liimalla laitella tarraa paremmin kiinni. Kuvaushetkellä taulu on olkkarin sohvan päällä ja pääsee paraatipaikalle olkkariin.

Meillä ei seiniin tarroja voi tapettien vuoksi laittaa, joten kehys oli ainut vaihtoehto. Mies ei ihan tästä tekstistä pitänyt, mutta miusta se on kiva - onhan se sanomakin selvä, että täytyy olla oma itsensä aina, riippumatta kenen seurassa on (vaikka joskus se näyttäisi hassulta). :)


Nuoruudessa tykkäsin kovasti eläintauluista ja ostin joskus käsityömessuilta lemmu-taulun. Eikä kiinnostus lemmuihin ole vieläkään mennyt, kun olisi kiva joskus olla omavarainen ja kasvattaa suomenkarjaa tai muuta kotimaista nautarotua.

Maalia ylle kehykseen ja taustapahviin..

.. lisäksi tarvitaan puinen teksti tai puukirjain (tätä me ollaan yhdessä miehen kanssa moneen otteeseen makkarissa pyöritetty, että mihin se sopisi ja kuinka ollakaan mies alkoi puhumaan samanlaisesta ideasta, kun olin projektin jo aloittanut hänen tietämättään.)..


Liimataan puuteksti kehykseen ja valmista! Tämä matkaa makuuhuoneeseen. :)

Rakkaustaulu pääsi makkarin naulakon päälle:

Oikea Kirja

Makuuhuoneen seinähyllyn päällä on odottanut harmahtava pajukori, sitä Oikeaa kirjaa:


Perjantaina Anna Örnbergin Inred lantligt inne & ute-kirja saapui ja sitä on selailtu ja selailtu, aina löytäen uutta:

Aivan ihana!

Samaisen huoneen sängynpäätykangas sai tähtivalot ylleen, kun en malttanut luopua siitä ja piilottaa jouluvalolaatikkoon:

Sinkkinen seinäkorikin löysi tiensä makuuhuoneeseen, se odottaa myös jotain kaunista kirjaa tai viherkasvia seurakseen:


Isoin lisä oli kuitenkin peili lipaston ja seinähyllyjen väliin.


Alunperin peili on samaa sarjaa kuin kodinhoitohuoneeseen tulevat liitutauluiset seinälaatikot. Kaupassa kiertelin ja mietin sopivaa peiliä, mutta kun nyt täytyy säästää, niin päädyin maalaamaan peilin valkoiseksi ja poistamaan pienet koukut. Koukuille alkoi elämä toisenlaisen ystävän kanssa.


Tässäpä se säästöjen kohde sitten onkin eli toinen lapinkoira. Kuvassa on meidän Jekku pienenä, pentujen odotetaan syntyvän helmikuussa, joten itse kohteesta ei ole vielä kuvaa..

Meinasin laittaa oikein sievän ja söpön kuvan, mutta turhapa sitä on teille tai itselle valehdella. ;) Aivan hirveä riiviöhän sieltä on kuitenkin tulossa, jos urospentuja syntyy.


PS. Tuossa kun jäin selailemaan niitä "söpöjä" kuvia, niin kyllä se pentu tuppaa riipimään joka kuvassa jotain, jos ei omaa lelua niin jotain kukkaa. Jos nyt ei justiinsa ole suussa mitään sinne kuulumatonta, niin silmissä on sellainen tuike, että jo ihan valmiiksi pelottaa. :)

Kodinhoitohuoneen uudistusta, osa II

Kodinhoitohuoneen uudistus jatkuu pienen nurkan tuunauksella. Kaapistot loppuu kirjaimellisesti kesken, kun nurkkaan oli varattu paikka pesutornille.

Pian muuton jälkeen laitoin pienen keittiöpyyhenaulakon, johon sain pesuainepullot ja muuta tarpeellista, sillä periaatteella, että pesutorni tulee tuohon tyhjään tilaan.

Me mietimme muutaman kuukauden pesutornin tarpeellisuutta ja päädyttiin sitten ostamaan laadukas pyykkikone, joten nurkkaus tarvitsisi jotain ettei se ole noin tyhjä ja hyvää tilaa menee ihan hukkaan.

Kodinhoitohuoneen nurkka - ennen

Jouluksi sain maalattua kaapistojen ja tason välisen seinän, ja pari päivää ihmettelin ja tuumin, että jääpä nurkka ankeaksi, joten ei kun uudestaan maalaamaan. Jätin asian muhimaan muutamaksi viikoksi, kun mietin laittaako tyhjään tilaan peilin, pieniä naulakoita, jonkun hyllyn... Kaikki tuntui niin pieniltä ideoilta, että annoin periksi. Eikä mikään niistä tavaroista olisi täyttänyt tilaa niin massiivisesti, että lopputulos olisi ollut kiva. Kävin kyllä monen monituista sovittamassa ja aina sama lopputulos "Ei tämäkään sovi.."

Olen sen verran ryhtynyt antamaan itselleni anteeksi ja myös oppinut kuuntelemaan itseäni, ettei kaikkia ole pakko saada valmiiksi heti sillä minuutilla. Jos jo valmiiksi joku sisustus- tai maalaushomma tympii tai koen epäröiväni edes hippusenkin, niin en aloita projektia ollenkaan. Joskus projektit venyy jo siitäkin syystä etten halua mitään väliaikaisratkaisuja, kun ne ovat tulleet aina jäädäkseen. Joten rauhassa mietin ja etsin ratkaisua.

Kodinhoitohuoneen nurkka - jälkeen

Toinen "ongelma" on se, että jos löydän jonkun kivan tavaran tai keksin idean, niin se usein jää myös muhimaan. Joskus vain tavaroille ei löydy sitä oikeaa paikkaa ja ne jäävät odottamaan.

Näin kävi mm. hyllykannattimille ja hyllylevyille, jotka hankin jo edelliseen kotiin. Siellä ne parisen vuotta oli kaapissa odottamassa, kun kävikin ilmi, että suurin osa entisen kodin pinnoista oli kiviseinää, eikä vuokrakodin seiniä kannata rei'ittää ihan täyteen (enkä usko, että mieskään olisi jaksanut harva se viikko porailla reikiä..). Toki elämisen jälki saa vuokrakodissa näkyä, mutta en vain kokenut sitä kivaksi vaihtoehdoksi.


Levyjen lyhentämisen, hiomisen, maalaamisen ja hyllykannattimien kiinnittämisen jälkeen mies tuli avuksi ja yhdessä laitoimme hyllyt paikoilleen. Johto odottaa vielä mittausta ja tutkimusta, että mikä se on.

Ylimmällä hyllyllä on Garden-laatikot, johon on piilotettu puutarhahanskoja, polvisuojia.. sellaisia tavaroita, mitä ei nyt talviaikaan puutarhassa tarvita. Alimmalla hyllyllä on sinkkikoreissa silitystarvikkeita. Molemmat Country Heart-liikkeen loppuunmyynnistä, mikä kyllä onneksi jatkoikin uuden omistajan myötä.


Eilen yöllä aloin miettimään, että hyllyyn tarvittaisiin jotain väriä ja aamulla kaivoin keltaiset kynttilät esille. Kevät! :) Hyllyjen alapuolella on myös tulossa pieni naulakko ja yksi pieni ylläri, mutta se taas jää vielä salaisuudeksi.. ;)



Sisustusnettikaupassa näin ihanan sinkkisen henkarikorin, josta sain idean tehdä samanlaisen itse. Noita henkareita on isän luona paaaaaljon ja niitä täytyy tuoda johonkin sinkkiämpäriin koristeeksi ja käyttöön.

Kukko piilottelee pyykkipoikia:

Edellisessä postauksessa pikkunaulakko odotti kiinnitystä ja nyt se on paikoillaan: