perjantai 31. joulukuuta 2010

Pajutötterö


Olohuoneessa asustelee kaksi pajutötteröä, mitkä tein ennen joulua. Tai ei voi puhua sinällään tekemisestä, kun pajut on vain asetettu Ikean Byholma-koriin, kun ne on leikattu sopivan mittaisiksi ja narulla sidottu kasaan. ;) Nämä ovat uskollisia ystäviä ja ne saa olla meillä vuosia (aikaisemmatkin versiot ovat vielä isän ilona). Jouluvalot vaihtuu kaamosvaloiksi ja pääsiäisenä ne saavat pääsiäiskoristeita ylleen.

Täytyisi vielä hakea pari sylillistä isoja pajuja, jotta saisi tämän tehtyä loppuun (hieman jäi laihaksi) ja kylppärissä odottaa myös puolivalmis pajutötterö.



Yllä oleva pajutötterö on koristeltu lasikoristeilla, jotka saavat olla pääsiäiseen saakka. Vähän ehkä karsin ja jätän pari hienointa. Tötterössä on mm tällaisia koristeita: Haaparannan Rustassa oli myynnissä näitä lasisia sipulinmallisia:



Oululaisesta kukkakaupasta löytynyt lasipallo, millä on kolme suurempaa kaveria, mutta niille en löytänyt mitään paikkaa mihin ne olisi voinut laittaa joten ne ovat vielä laatikossa. Tämä pallo edustaa sitä ihanaa aikaa jolloin olin 4H-toimistossa töissä. Tämän ostinkin pari minuuttia ennen jäähyväispäivällisiä entisen työporukan kanssa.


Kotipaikkakunnan kukkakaupasta vuosia sitten hankin neljä lasipalloa, missä on sievä tähtipainatus ja ripaus kullanväriä. Nämä saattoivat olla SIAn. Ne oli aikoinaan vaaleansinisiä ja -vihreitä, mutta kun ne olivat ulkokäytössä niin värit niistä katosivat.



Pajutötteröstä löytyy tottakai lasisydän, tällä kertaa seepianvärisen kuvan kera. Tämä tarttui mukaan Kempeleen Zeppelin-ostarin sisustuskaupasta. Alekorista sekin.


Toinen pajutötterö on saanut vain yhden koristeen - lasisähden ja se on Villiniitty-nettikaupasta.


Se miksi nämä pajutyöt aina viivästyy on se, että pajuja tulee aina kerättyä Jekun kanssa ja aina se ei ole niin helppoa, kun pieni lapinkoira (tai ei niin pienikään, kokonaista 18kg ja puruvoimaa sitäkin enemmän) roikkuu pajuissa.

Jekku onkin todella kiinnostunut pajutöistä, kun se saa aina jämäpalat järsittäväksi. Tuoreesta pajusta ei jää tikkuja kurkkuun, joten ne on turvallisia järsittäviä.

Näiden kuvien myötä haluankin toivottaa
kaikille ihanaa uutta vuotta 2011!

torstai 30. joulukuuta 2010

Joulukuusi



Meillä jouluperinteisiin on aina kuulunut joulukuusi, mikä on tuotu aatonaattona sisälle. Joskus pienenä meillä oli kotona jopa kolme isoa kuusta - olohuoneessa, veljeni ja vielä minunkin huoneessa. Joskus kuusena toimi mänty, kun sain kerran kuusimetsässä niin pahoja ahdistuskohtauksia. Onneksi kohtaukset jäivät muutamaan kertaan, eikä ole tarvinnut joulukuusta hylätä.

Joulukuun alusta saakka meillä on olleet joulupallot esillä ja ne ovat kiltisti odottaneet vuoroaan kuvun alla. Pallot on peräisin Tiimarista, mistä löytyi alennuksesta kivoja ruskean, hopean ja kullan värisiä palloja eli juuri tämän vuotiseen kulta-hopea-ruskea-teemaan sopivia. :)


Ruskeat pallot..


.. kultaiset pallot..


.. ja hopeiset glitter-pallot kiiltävänä ja mattana..


... pääsivät yhdessä tähtivalojen kanssa..


..tähän pieneen joulukuusen, mikä on tänä vuonna somistettu varsin pelkistetyksi. Viime vuonna meillä oli vielä pienempi kuusi ja sen oksilla roikkui ihan kaikkea, mutta nyt halusin yksinkertaista vain palloja ja valot, sekä hopeisen metallilankatähden latvaan. Yhtenä jouluna kuusessa oli pelkkiä risutähtiä, joten kovin on olleet erilaiset koristelut riippuen vuodesta. Toistaalta en haluakaan joulukuusen koristeluun mitään tiukkoja perinteitä, vaan on mukava vaihdella eikä tule sitä pakkoa käyttää jotain tiettyä koristetta.

Joulukoristeita on monta laatikollista ja punaiset pallot on vielä isän luona ja koska ei päästy sinne joulun viettoon tänäkään vuonna, niin ensi vuoden kuusessa on sitten mahdollisesti punasävyisiä koristeita.

Meillä ei ole ikinä ollut kuusenjalkaa vaan kuusi on aina sidottu kattoon ja veden se on saanut suuresta lasipurkista, mikä on ollut yleensä korin sisällä, mutta tällä kertaa sinkkisangossa. Kun kuusi on tiukasti katossa kiinni ei haittaa jos siihen törmää tai lemmikki päättää tehdä omia tutkimusmatkoja liian lähelle pikkupuuta.

Vallan unohdin, että olipa kuusessa vielä näitä kuparinruskeita pallojakin!


Harmittaa jo valmiiksi hyvästellä parin viikon päästä joulukuusi ja joulupallot..


Tosin olihan meillä tänäkin jouluna kolme kuusta. Kaksi ihan pientä kuusilasta kasvoivat hiekkakasan päällä, minkä tasoitan keväällä joten niiden aika oli siirtyä muihin tehtäviin.Hieman tuunatussa kodinhoitohuoneessa on kaikista pienin kuusi:


Minikuusi ei saanutkaan muita koristeita kuin sinkkisydännauhan:


Keittiössä on toinen pikkukuusi Ilvestölkissä hopeisten pikkupallojen ja God Jul-nauhan kera:

tiistai 28. joulukuuta 2010

Laatikoita

On mukavaa, kun laatikoissa ja rasioissa lukee, että mitä ne sisältää. Lehdille on omat paikkansa:

Ostettettu tuote on kiva, mutta itse tehty tai muokattu on aina parempi! Persoonallinen ja just siun näköinen.

Innostuin viime vuonna tekemään itse tekstejä laatikoihin. Ensimmäinen tekele oli Jekku-koiran oma laatikko, missä on sen lelut. Hedelmälaatikko maalattiin kahteen otteeseen ja sen jälkeen nimikoitiin. Laatikko on kestänyt hyvin ja Jekku onkin vähän väliä penkomassa omia aarteitaan possuperhettä, puruluita, pallojaan eikä se aina edes muista mitä kaikkea laatikon pohjalla onkaan.



Musta maali vaihdettiin harmaaseen, mikä ei pistä silmään. Oma laatikko kirjoille, missä on tällä hetkellä mm. Baby Blues-, Over the Hedge-, Helge- ja Fingerpori-sarjakuvakirjoja:

Jokainen laatikko on yksilönsä - Käsityön leimaa parhaillaan. Oikeastaan jokainen kirjain on oma yksilönsä, kun en haluakaan niitä täysin suoraan. Ne saa olla hupsusti vähän vinossa.

Ihan kuten ennen vanhaan käytössä olleissa kirjoituskoneissakin Sillä lailla monet murhaajatkin saatiin televisiosarjoissa ja kirjoissa kiinni, kun uhkauskirje olikin tehty juuri sillä tietyllä kirjoituskoneella, jota kautta epäilty saatiin kiikkiin.

Kaikenkaikkiaan laatikoita on mm. teksteillä: Things, Something & Xmas


Miksi kaikki tekstit on englanniksi? Monet sanat on paljon lyhempiä englanniksi kuin suomeksi. Mieluusti tekisin myös suomenkielisiä tekstejä, mutta ne on niin auttamattoman pitkiä.

Viimeisimmät laatikot on tehty kevättä ja perennojen siemenkasvatusta ajatellen. Tänään sain tehtyä kolmannen Garden-laatikon, joka on vielä kuivumassa.


Ohjaajatuoli

Ohjaajatuoli tarvitsi hieman kunnostusta, joten päätin uusia tuoliin uuden kankaan valkobeigestä markiisikankaasta. Lue tuolin entisestä elämästä alta.

Uusi kangas nimensä mukaisesti kestää valoa ja se on käsitelty, joten sen ei pitäisi homehtua niin helposti (jos on ulkokäytössä). En kyllä taida tätä sievää tuolia enää pihalle viedä. Tuolille on kuitenkin luvassa yhtä tärkeä tehtävä sisätiloissakin.. ;)


Tuolin uusi päällys valmistui jo lokakuussa kuten nämä pallokankaiset tyynytkin:


Uudistettu tuoli ja tyynyt samassa paketissa, mattona toimii pörrökankaasta tehty "talja":



Jouluna aloin miestä hieman moittimaan, kun en saanutkaan joululahjaa. Sitten muistin, että minähän sain joululahjani jo marraskuussa, kun hän osti minulle tämän ihanan sydänkuvioisen villaviltin:


Joulun kunniaksi ohjaajatuoli sai uudet joulusomisteet:


Kaunis yksityiskohta lumihiutalematosta:


Ohjaajatuolin entistä elämää:

Hankin Oulun Euromarketin puutarhamyymälän poistomyynnistä ohjaajatuolin kesällä 2009 ja ihana tuoli on palvellut meidän entisen kodin puutarhatuolina:



Tuolista päin oli hyvä istua ja katsoa kun koiramme Jekku (s.10.4.2009) kasvoi. Harmittavasti vain kangas alkoi likaantua ja homehtua. Koirasta sen sijaan kasvoi kelpo yksilö. :)

maanantai 27. joulukuuta 2010

Kynttilöitä

Uutta vuotta silmällä pitäen laitan ohjeen maitopurkkikynttilöiden teosta. Jouluna ja uutena vuotena tulee paljon poltettua kynttilöitä ja aina niistä jää muutamia jämäpaloja, joista voi tehdä uusia kynttilöitä:

Esivalmistelut:

- Kynttilänjämiä (eri värisiä ja voi olla kimalletta ja tuoksukynttilöitäkin mukana)
- 1 litran maitopurkkeja pestynä, leikkaa kaadinosa pois
- Sydänlankaa askartelukaupasta, koko 1,5mm, mikä soveltuu halkaisijaltaan 25-35mm kynttilöille
- Kaksi vanhaa ruuanlaittokäytöstä poistettua kattilaa
- Kutimet tai vastaavan mittaisia tikkuja sydänlangan paikalla pysymistä varten
- Sakset
- Lapset ja lemmikit ohjataan pois keittiöstä
- Huonommat vaatteet päälle jos massaa roiskuu

Pääsiäiseksi valetut maitopurkkikynttilät - osa yksivärisiä ja osa kerroskynttilöitä. Värit aina määräytyy sen mukaan, että millaisia jämäpaloja on käytettävissä.

Sulata valkoiset jämät aina jonkin muun värisen kanssa, koska ne usein ovat hieman likaisen ja harmahtavan sävyisiä yksistään.


Ohje:

Aloita leikkaamalla maitopurkit halutun kokoiseksi ja tee pohjaan keskelle pieni reikä, mistä pujotat sydänlangan läpitse. Muista tehdä solmu sydänlangan alaosaan. Tee maitopurkin yläosaan lovet molemmin puolin johon voit asettaa tikun. Tikussa on siis sydänlanka kiinni jotta se pysyy keskellä sydäntä eikä liiku valamisprosessin aikana.

Aseta maitopurkit toiseen kattilaan, koska aina roiskuu yli sulanutta massaa ja maitopurkin pohja saattaa hieman vuotaa. Kattilalla on sitten kätevä siirtää purkit haluttuun paikkaan, kun on aika viedä kynttilät jäähtymään.

Kattila tulille (alhainen lämpötila) ja pieni määrä kynttilänjämää sydänlankoineen kerralla sulamaan. Poista sulasta massasta sydänlanganpätkät ja muut roskat. Kun palat on sulaneet ja kaada ne maitopurkkiin. Älä kiehuta seosta! Tee tämän jälkeen uusi satsi ja jatka näin kunnes maitopurkki on lähes täynnä.

Jätä kuitenkin 2 cm maitopurkista vajaaksi, koska jäähtyessään massa tiivistyy ja yläosaan tulee pieni kuoppa. Säästä siis hieman kynttilänjämiä, jotta saat valettua kynttilän tasaiseksi.

Mikäli haluat kerroskynttilän niin anna kerroksen jäähtyä aina vuorokausi ennen uuden lisäämistä. Kynttilät on käyttökelpoisia kun ovat saaneet jäähtyä vuorokauden huoneenlämmössä, siten ettei niitä voi kaataa.

Muista poistaa purkin pohjasta solmu pois ja tikku on poistettu, sekä maitopurkki on poistettu kynttilän ympäriltä.

Johtuen eri materiaaleista nämä kynttilät savuttaa jonkin verran, joten poltan niitä mieluimmin ulkona lyhdyissä joissa ei ole kantta.

Voit tietysti valaa kynttilöitä muihinkin purkkeihin, mutta muista silloin hankkia oikean kokoiselle kynttilälle tarkoitettua sydänlankaa ja muoviset purkit on aina vaikeampia poistaa kynttilän ympäriltä.

Kynttiläkuva vuosien takaa


keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Kuningatartuoli



Kävin penkomassa Eurokankaan paitakangaslaatikkoa ja sieltä lähti mukaan hopeaista - ja kultahopeaista paitakangasta. Pussillinen kankaita maksoi 22 euroa ja siitä sain tehtyä monta isoa tyynynpäällistä ja muutaman pienen, sekä rahiin uuden hupun.


Tällaisia tyynyjä syntyi ja taustalla on Gripsholmin Galax-tähtityynynpäällinen.


Kuningatartuoliksi ristimäni tuoli vaatii laittoa, mutta sen jätän suosiolla myöhemmäs. Noiden naulojen yksittäinen irroittaminen vaatii kärsivällisyyttä ja odotan että saisin kärsivällisyyttä varastoitua. Kangas taitaa olla 70-luvulta ja se on raiskannut hyvän tuolin ihan täysin, hyvä niin sillä en olisi sitä muuten saanut itselleni hankittua.


Kuningatartuoli uusien tyynynpäällisten ja rahin kera. Rahi on todellisuudessa "lemmurahi" eli mustavalkoiseksi maalattua nahkaa, jossa mieheni joskus säilytti sukkia. Tämäkin rahi on tässä talossa ollut kauan aikaa ja palasi takaisin, mutta onneksi uusiin tehtäviin.


tiistai 21. joulukuuta 2010

Halli

Pienessä eteishallissa meillä on Ikean Hemnesin lipasto, joka oli löytö Ikean löytöpisteestä. Valmiiksi kasattu hieman kannesta naarmutettu esittelylipasto maksoi vain pienen murto-osan uudesta tuotteesta.

Tämä 50€ kustantava lipasto toimii meillä työkalujen, naulojen ja ruuvien, jatkojohtojen, latureiden, pattereiden ja muun vastaavan säilytyspaikkana. Se olikin oikea paikka tällaiselle tavaralle jota käytetään kaikkialla kodissa ja jatkuvasti.

Halliseinä ennen



Lipasto sijoittuu olohuoneen ja keittiön oviaukkojen väliin. Sen tausta oli tylsän valkoinen ja heti muutettuamme ostin Tikkurilan Ajopuu-nimistä sävytettyä maalia, sävyltään se on harmaanbeige, tarkoituksena tehostemaalata joitain seiniä uudessa kodissamme, kun anoppikin antoi täydet valtuudet. :)

Meillä jouluvalmisteiluihin kuuluukin muutaman seinän tehostemaalaus. Koska hallin seinä jatkui tehosteseinän molemmin puolin laitoin maalarinteipistä kehykset eli maalattu seinä rajautuu erilliseksi "tauluksi", jotta tulos olisi enemmän omaa silmää miellyttävämpi.

Rajaus näkyykin jälkeen kuvassa. Oli todella vaikeaa kuvata tätä uutta seinää, mutta on siinä väriä. ;) Musta lipastokaan ei tunnu enää niin raskaalta, kun taustalla on tummempi lämpimän värinen seinä. Vielä täytyisi löytää suurempi peili lipaston kokoa vastaavaksi.

Lipaston päällä on viininpunaiset adventtikynttilät ja kirpparilta 10 eurolla ostettu lasijalkainen lamppu. Valkoinen varjostin kuuluu Elloksen lamppuun, kun lampun alkuperäinen varjostin oli myrkynvihreä samettivarjostin ja se varjostin meni kälyn Sisu EkoStudioon myyntiin josta onneksi se jatkoi matkaansa hyvään kotiin. Kuvan ottamisen jälkeen lipaston päälle on ilmestynyt valkoinen rautalankakori, jossa on valkoisia hyasintteja harmaissa ruukuissa.

Halliseinä jälkeen:

torstai 16. joulukuuta 2010

Miun juttu

Mikä on se minun juttu sisustusksessa - aito, luonnonmukainen ja maanläheiset värit. Rakastan vanhoja huonekaluja, joissa näkyy elämisen jälki. Ne ovat sellaisia ystäviä joiden kanssa on mukava elää elämäni loppuun saakka.



Pienet lokerikot ja kannelliset puulaatikot, joita on sinne tänne ripoteltuna. Joku kätkee sisäänsä nauhoja, toinen kodin pieniä esineitä, kynttilöitä, ompelutarvikkeita.. Miehen mielestä nämä ovat maailman inhottavimpia esineitä, koska ei opi ikinä tietämään mitä niissä on sisällä. Elämä onkin hänen osaltaan suurta seikkailua meidän kodissa..


Lasiesineet - kerään Riihimäen lasin ja Karhulan vanhoja keittiötölkkejä; niitä löytyy puolen litran pikkuisista aina 10 litran jättitölkkiin saakka. Se näissä vanhoissa tölkeissä on hassuinta, että aito kansi voi maksaa kolmekin kertaa enemmän kuin itse lasitölkki. Uusin villitys on nämä lasikuvut. Nämä vihertävät kuvut on peräisin VillistäNiitystä. Niiden alla onkin tarkoitus kasvattaa perennoja kunhan kevät koittaa.

Jossain määrin kerään myös suomalaista desinglasia, kuten esim. Festivon kynttilänjalkoja, Nanny Stillin Grapponiaa, sekä lasiastioita ruskeana, sinisenä ja keltaisena.

Näitä kynttilänjalkoja varmasti pölyttyy lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa, mutta ne ovat todella kauniita ja kestäviä. Timo Sarpanevan Festivot ovat olleet myynnissä vuodesta 1967 ja niiden kulta-aika on mennyt ja tulossa taas.

Rauta- ja sinkkiesineet. Niitä ei voi ikinä olla liikaa, kun niillä voi tarvittaessa koristaa kuistia tai puutarhaa, jolla niihin saa enemmän elämisen jälkeä. Ne vain kaunistuvat, mitä enemmän niitä käytetään (ja ruostutetaan).


.. eikä kyllä erilaisia pajukorejakaan ole koskaan liikaa. Pajukoreihin on piilotettu lehtiä, pipoja, lapasia..


Meillä palaa jouluvalot kesät talvet pajutötteröissä - talvella niissä on lasikoristeita ja keväällä sitten pääsiäiskoristeita.


Muutenkin luonnonmateriaalit on lähellä sydäntä. Ne on parasta ekoilua tai meillä se on elämäntapa, kun meillä ei synny lainkaan kaatopaikkajätettä. Kaikki kierrätetään, enkä osta mitään tavaraa, mistä en vuosien päästä pitäisi tai mille ei löytyisi käyttöä. Muoviesineet on meillä tabu ja ne soveltuvat vain ruuan säilyttämiseen tai vaellukselle.

Luonnonmateriaaleilla sisustaminen on ekologista, kun jos ne rikkoontuvat voi puiset esineet voi polttaa tai kompostoida, metallin ja lasin kierrättää.

Isäni on työskenteli 42-vuotta levyseppänä ja äiti puolestaan työskenteli kodinhoitajana. Meillä on aina arvostettu luonnonmateriaaleja, vanhoja huonekaluja, luontoa, käsillä tekemistä ja suomalaisia lasiesineitä. Olen siis isän- ja äidintyttö. Nämä ovat kuitenkin asioita, joista olen ylpeä. :)



keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Tervetuloa Anoppilaan!


Hei ja tervetuloa seuraamaan Anoppilan elämää uuden emännän parissa:



Anoppila ei ole enää entisensä, kun tänne muutti uusi emäntä. Kaikella kunnioituksella mukavaa anoppiani kohtaan. :)

Koska kaupunkiasuntomme Oulussa joutuu tammikuussa remontin alle aloimme etsimään uutta kotia. Kierrimme lukuisat näytöt eikä sopivaa kotia löytynyt. Anoppi ehdotti, josko muuttaisimme tänne Tornioon, hänen taloonsa. Aluksi meitä puistatti ajatus muutosta kauemmas pohjoiseen. Olihan miehenikin asustellut poissa kotoa useita vuosia ja paluu entiseen tuntui hänestä ikävältä.

Kun yön yli asiaa pohdittiin, tuntui muutto hyvältä ajatukselta. Nyt kun tänne ollaan kotiuduttu, tällä hetkellä parin viikon ajan, on ajatus ollut mainio. Kiitos anopille tästä mahdollisuudesta! :)

Täällä on uusittu paikkoja sitten kuin viimeksi täällä olen ollut:

  • Kylpyhuoneen kaakelit lattiasta ja seinästä,
  • Saunan lattiasta kaakelit
  • Kodinhoitohuoneen lattia ja kaapistot.
  • Keittön kaapinovet ja lattia
  • Vessassa alakaapiston runko ja lattia
Kaikenkaikkiaan siis meille jää juuri se hauskin vaihe eli pintaremontit - uutta tapettia ja maalia seinään, saunanlauteiden käsittelyä, vessaan uutta tasoa, allasta ja kaapinovien laittoa. Mitään akuuttia laitettavaa ei tässä 70-luvulla rakennetussa talossa ole. Pinnat on ihan hyvässä kunnossa ja voidaan nyt asettua ja sitten ryhtyä katsomaan, että milles tässä alkaisi.

Piha on oma lukunsa, se tulee muuttumaan isosta nurmialueesta paratiisiksi. :) Se todellakaan ei ole enää entisensä!

Katsotaas mitä saadaan aikaiseksi! :)

Kommentit ovat tervetulleita!